SJHS:n hallitukseen ei vaihdoksia, Niko Jokinen Jääkiekkotietäjä 2023
Suomen Jääkiekkohistoriallisen Seuran (SJHS) vuosikokous 2023 pidettiin Museokeskus Vapriikissa Tampereella lauantaina 11. maaliskuuta. Päivän ohjelmassa oli myös esitelmä HJK:n naisten jääkiekkohistoriasta ja eritoten HJK:n voittamista kahdesta ensimmäisestä virallisesta naisten Suomen mestaruudesta sekä paneelikeskustelu aiheesta ’Mimmiliigasta arvokisamitalisteiksi’. Päivän päätteeksi kisailtiin jääkiekkotietämyksestä.
Vuosikokouksen yhteydessä Olav Björkstrand palkittiin SJHS:n hallituksen myöntämällä Kimmo Leinonen -palkinnolla jääkiekon historian tallentamiseen ja tutkimiseen liittyvästä työstä. Björkstrand on tehnyt poikkeuksellista työtä erityisesti suomalaisen jääkiekkoilun varhaisten vuosien selvittämiseksi. Björkstrand on myös teoksen ’Näin kaikki alkoi. Suomi-kiekon synty ja alkuvaiheet 1908–1933’ päätekijä apunaan Markku Kasila ja Jorma Saukkokoski. Aiemmin Kimmo Leinonen -palkinnon olivat saaneet Pekka Jyrkiäinen (2021) ja Juha Aaltonen (2022).
Facebook vetää, mutta jäsenrekisteri ei paisu
SJHS:n facebook-sivuilla on tällä hetkellä (maaliskuu 2023) yli 4200 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä ei kuitenkaan ole runsaan seitsemän toimintavuoden aikana juurikaan kasvanut. Fb-väkeä olisi saatava lisää jäseniksi. Toiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen, mutta kulujakin on. SJHS:n vuotuinen jäsenmaksu on vain 25 euroa.
SJHS:n hallituksesta erovuorossa olivat Matti Hannula, Teemu Vanhala ja Jari Vainio. Koko kolmikko valittiin jatkamaan myös seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Erovuorossa eivät olleet puheenjohtaja Hannu Kauhala eivätkä hallitusjäsenet Kimmo Isotalo, Antti Seppänen ja Ossi Viita.
SJHS:n sääntöihin päätetyt oleellisimmat muutokset olivat, että vuosijäseneksi voidaan hyväksyä jääkiekkoilun historiasta kiinnostunut henkilö ja että Kimmo Leinonen -palkinnon voi saada niin yksittäinen henkilö, työryhmä kuin yhteisökin.
Päätökset sinetöitiin kokouksen puheenjohtajan Pirkko Linkosuon nuijankopautuksilla
Mimmiliigasta arvokisamitalisteiksi
Kokouksen jälkeen päivä jatkui kaksi naisten ensimmäistä Suomen mestaruutta (1983 ja 1984) voittaneessa HJK:n joukkueessa pelanneen Maaret Parviaisen mainion, kyseisistä vuosista ja vähän aiemmistakin kertoneen historiaesityksen merkeissä. Takavuosien lehtileikkeissä oli paljon tahatonta komiikkaa mutta myös harmillisen runsaasti naisten jääkiekkoilua väheksyvää tekstiä. Kehitystä on onneksi 40 vuodessa tapahtunut jääkiekkojournalistienkin suhtautumisessa.
Parviaisen esityksen jälkeen oli vuorossa Kimmo Leinosen johdattelema paneelikeskustelu ’Mimmiliigasta arvokisamitalisteiksi’, johon Parviaisen lisäksi osallistuivat Ilveksen joukkueessa jo ensimmäisellä SM-sarjakaudella (1982–83) pelannut, kaikkiaan kahdeksan Suomen mestaruutta tupsukorvissa voittanut Marianne Ihalainen, Ilves-naisten pitkäaikainen manageri Lasse Tuorila sekä naisjääkiekon eteen Jääkiekkoliitossa jo vuosikymmeniä uurastanut Tiina Karinen.
Vapriikin auditorioon oli kerääntynyt runsaasti naisjääkiekon historiasta kiinnostunutta väkeä. Karinen kukitti paikalla olleet vuoden 1983 ja 1984 mestarit.
Jääkiekkotietäjä-tittelistä tiukka kisa
Päivän päättäneessä tietovisassa oli naiskiekkokysymyksiäkin. SJHS:n hallituksen jäsenen ja seuran perustajajäsenen Matti Hannulan laatimassa 30 kysymyksen setissä pysyteltiin kuitenkin pääasiassa miesten jääkiekon puolella.
Jääkiekkotietäjä 2023 -tittelin ja -pystin pokkasi Niko Jokinen, joka tiesi oikean vastauksen 18:aan kysymykseen. Markku Kasila jäi Jokisesta vain pisteen. Kolmanneksi sijoittui Jukka Ruskeeahde 13 pisteellä.
