IFK-liike alkoi Tukholmassa, kun vuonna 1893 siellä perustettiin nuorisolehti
Kamraten (Toveri). Se oli yhdyslenkki Kamratförbundet-yhdistykselle. Siihen
kirjoitti 15-vuotias lukiolainen Louis Zettersten kirjeen, joka julkaistiin 1. päivä helmikuuta vuonna 1895 ilmestyneessä numerossa. Siinä hän ehdotti urheiluyhdistyksen perustamista. Ajatus sai innokkaan vastaanoton, ja Zettersten olikin pian mukana perustamassa Tukholman IFK:ta. Vastaavia seuroja perustettiin myös muualle Ruotsissa. Idrottsföreningen Kamraterna
voidaan suomentaa vaikka muotoon Toverien urheiluyhdistys.
Lehteä luettiin paljon myös Suomessa, ja kesti vain pari vuotta, kunnes näitä urheiluseuroja perustettiin myös täällä. Ensimmäinen rekisteröity syntyi Oulussa, mutta vain kuukautta myöhemmin eli 15. lokakuuta vuonna 1897 Georges Doubitsky ilmoitti HIFK:n valinneen hallituksen. HIFK perustajia olivat Svenska reallyceetin eli ruotsinkielisen reaalilyseon oppilaat. Samanlaisia seuroja perustettiin myös muualla Suomessa.
HIFK on yksi vanhimmista suomalaisista urheiluseuroista. Ensimmäisenä
pidetään porilaista purjehdusseuraa Segelföreningen i Björneborg, joka on jo
vuodelta 1856. Ensimmäiset seurat olivatkin joko purjehdus- tai
ammunta/metsästysseuroja, mutta aika pian mukaan tulivat myös luistelu- ja
voimisteluseurat.
Professori Helge Nygren arvioi Suomessa perustetun 1800-luvulla ainakin 102
urheiluseuraa. Todellinen määrä lienee vielä hiukan suurempikin, sillä on
saatettu perustaa seuroja, joiden toiminta on ajat sitten loppunut, eikä niistä
ole jäänyt mitään jälkiä.
Kun lisämäärittelyksi otetaan yleisyys (eli liittyminen on ollut helppoa), useiden
lajien harrastaminen sekä toiminnan yhtäjaksoisuus, niin HIFK on Suomen
kymmenen vanhimman urheiluseuran joukossa.
Siksi tuo 1897 on komea vuosiluku.
HIFK oli perustamassa Jääkiekkoliittoa
Jääkiekko ei kuulunut HIFK:n lajivalikoimaan sen ensimmäisinä vuosina eikä se
edes olisi voinut. Jonkinlainen näytösottelu jonkinlaisesta jääkiekosta pelattiin
Helsingin Pohjoissatamassa vuonna 1899, mutta siitä kesti vielä lähes 30 vuotta
ennen kilpailutoiminnan aloittamista. Se alkoi maaottelulla Ruotsia vastaan
talvella 1928. Peli päättyi 8–1 vieraiden hyväksi. Suomen ainoan maalin teki
HIFK:n jääpalloilija Harald Sundqvist.
Vielä samana talvena alkoi Suomen mestaruudesta pelaaminen. HIFK oli
mukana jääpalloilijoineen, mutta hävisi cupmuotoisessa kilpailussa heti KIF:lle.
Palloliitto järjesti ensimmäiset pelit, mutta myös Luisteluliitto oli kiinnostunut
uudesta pelistä.
Kun sopua näiden liittojen välillä ei syntynyt, niin uuden lajin harrastajat
päättivät perustaa uuden liiton. Se tehtiin 20. tammikuuta vuonna 1929
pidetyssä kokouksessa KIF:n kerhohuoneistossa Lönnrotinkatu 11:ssa
Helsingissä. Uuden liiton nimeksi tuli Suomen Jäähockeyliitto, mutta jo samana
vuonna nimeksi muutettiin Suomen Jääkiekkoliitto.
Perustamiskokouksessa paikalla oli 17 seuran edustus. HIFK oli näiden seurojen
joukossa. Se oli mukana vielä uuden liiton ensimmäisenä talven cupkilpailussa,
mutta sen jälkeen jääkiekko tuli seuran ohjelmistoon vasta sotien jälkeen.
Jääpallo oli tuolloin paljon suositumpi jääurheilumuoto ja HIFK pysyi sen
parissa. Sundqvist kuului niihin, jotka pelasivat HIFK:ssa jääpalloa, mutta
harrastivat jääkiekkoa jossain toisessa seurassa. Hänen kohdallaan se oli HSK.
HIFK on siis vanhin liigaseura ja oli perustamassa Jääkiekkoliittoa, mutta kun
lajissa toimimattomuutta kesti lähes 20 vuotta, niin vanhimpana liigaseurana
sitä ei voi pitää. Tosin se ei itsekään sitä väitä.