ARTIKKELI: Teksti & kuvat: Jukka Ruskeeahde

Kanadansuomalaiset seuramaajoukkueissa

Yhteensä seitsemän kanadansuomalaista jääkiekkoilijaa pukeutui vaahteralehtipaitaan vuosien 1920-1963 välillä käydyissä arvokisoissa. Ensimmäinen joukkue, joista heitä löytyi oli vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchenissä maata edustanut olympiajoukkue Port Arthur Bearcats.

Pudaksella liikkeelle

Bearcats ei ollut valtakunnallinen amatöörimestari, mutta oli pelannut vuoden 1935 finaalissa. Varsinainen mestari, Halifax Wolverines, menetti edustusoikeutensa aluekiistan vuoksi.

Joukkueen valmentaja oli Siikajoelta syntyisin ollut Albert Pudas. Hänen nimensä oli alkujaan Putaansuu, mutta nimi muotoutui paremmin kanadalaiseen suuhun sopivaksi. Hän oli luonut uraa ensimmäisenä suomalaisperäisenä NHL:ssä Toronto St. Patricks:issä kaudella 1926-27 sekä voittanut kaksi Allan Cupia aiemmin. Hänen Allan Cup -seuransa oli Port Arthur Bearcats.

Kuvassa: Arthur Bearcats, Kanada 1936. Albert Pudas löytyy takarivistä ensimmäisenä vasemmalta. Gus Saxberg on eturivissä neljäs ja Ray Milton viides vasemmalta katsottuna.

Läheiset välit kantasuomalaisiin

 

Olympiajoukkueessa oli myös Raymond Milton, joka oli kokeillut onneaan nyrkkeilijänäkin. Hän oli puolustajana Latviaa vastaan, jonka Kanada voitti 11-0 sekä Yhdysvaltoja vastaan, jonka maa voitti 1-0. Olympialaisten jälkeen hän pelasi vielä Kirkland Lake Blue Devilsissä ja löysi sen jälkeen työtä räjähdetehtaan myyjänä sekä teknisenä johtajana.

 

Gus Saxberg oli myös mukana joukkueessa, mutta ei virallisen kisaraportin mukaan pelannut yhdessäkään ottelussa. Hän oli vasen laitahyökkääjä. Häntä kuitenkin kaavailtiin Kanada olympiajoukkuueseen vuodelle 1940. Luonnollisesti hanke ei toteutunut. Hän oli tieosastolla mekaanikkona lähes 25 vuotta.

 

Kaikki kolme kävivät keskusteluja kisoihin lähetettyjen suomalaistarkkailijoiden Aaro Kivilinna ja Niilo Tammisalo kanssa. Suomelle oli suunniteltu myös paikkaa kisoissa, mutta vielä sisu ei aivan riittänyt. Pudas, Milton ja Saxberg ovat saaneet olympiamenestyksen myötä paikan Northwestern Ontario Hockey Hall of Famessa.

 

Määrät lisääntyvät sotien jälkeen

 

Ensimmäisenä kanadansuomalaisena sodan jälkeen seuramaajoukkueessa pelasi Pariisissa 1951 MM-turnauksessa Carl ’King’ Sorokoski. Hän pelasi läntisen Kanadan aluemestaruuden voittaneessa joukkueessa nimeltä Lethbridge Maple Leafs. Suomen lehdistö tunsi hänet ’Kallena’. Hänen uraansa mahtui myös puoliammatilaisuus Red Deer Buffalosissa. Kisoissa hän jakoi maalivahdin työt puoliksi Mallie Hughesin kanssa. Kallen pelaamiin otteluihin sisältyi myös parikymmentätuhatta katsojaa vetänyt ottelu Suomea vastaan. Joukkue on kuulunut Albertan Sports Hall of Fameen vuodesta 1974 lähtien.

 

Vuoden 1954 Tukholman MM-kisoissa Kanadaa edusti nykyään surullisenkuuluisa East York Lyndhurst Motors, joka oli Ontario Hockey Associationin B-finaalin hävinnyt joukkue. Tästä huolimatta ja Canadian Amateur Hockey Associationin eli CAHA:n hankkimien vahvistusten ansiosta joukkue kumminkin selvitti komeasti ja/tai kunnialla kaikki vastustajat ennen Neuvostoliitto -ottelua. Mutta joukkueella oli huonoa tuuriakin, koska aiemmin pelatussa Ruotsi -ottelussa joukkueen vakiopuolustaja Harold Fiskari loukkasi polvensa nivelsiteet. Näin hänen saldokseen jäi kolme ottelua ja muun muassa ottelu isien maita vastaan kokematta. Hänen muistellaan mongertaneen vähän suomea.

Ted Maki. Keskimmäinen rivi, ensimmäinen vasemmalta

Ted Maki oli hänkin puolustaja ja edusti Kanadaa kahdessa Allan Cupin voittaneessa joukkueessa peräkkäin ja sai 1962 MM-hopean Galt Terriersin riveissä. Silloisen itäblokin boikotin myötä Suomi debytoi mitaleilla EM-kakkosena. Seuraavana vuonna tämä Ontarion kasvatti todisti Tukholman MM-turnauksessa Kanadan seuramaajoukkueiden vallan siirtymistä kansainvälisissä arvoturnauksissa Neuvostoliitolle eli nykyiselle Venäjälle. Kisoissa esiintynyt länsikanadalainen Trail Smoke Eaters oli ensimmäinen ja viimeinen Kanadan seuramaajoukkue, joka jäi mitalitta MM- ja olympiatasolla. Vuonna 1964 Ted Maki nimitettiin Waterloon luterilaisen yliopiston valmentajaksi.

Henry ’Hank’ Akervall – nimi on mainittu myös muodossa Åkervall – sai kunnian olla ensimmäisen Kanadan varsinaisen maajoukkueen kapteeni. Projekti oli vuoteen 1969 saakka Canada Nationals. Kaudella 1969-70 nimi muuttui Team Canadaksi. Kanada kuitenkin luopui vuodeksi 1970 myönnetystä MM-turnauksesta puoliammattilaisten käytöstä syntyneen kiistan takia ja palasi vasta 1977. Akervall kävi puolustajana Tampereen Tapparassa kaudella 1962-63 seitsemän ottelun verran ja sai huomiota peräänantamattomuudestaan. Uransa jälkeen hän loi loistavan yliopistouran. Port Arthurin kasvattina hän on Pudaksen, Miltonin sekä Saxbergin tavoin saanut paikan Nortwestern Ontario Sports Hall of Famessa.

Henry ’Hank’ Akervall